30. marraskuuta 2009

marraskuun viimeinen


kuva: (c) toast.co.uk

tarvitaan:

- tummaa suklaata
- pähkinöitä & rusinoita
- vaahtokarkkeja
- iso pyöreä näkkileipä tai varrasleipä
- puisia pyykkipoikia 
- säilykepurkkeja
- erikokoisia kakkupapereita
- hyasintit!
- sanomalehtiä
- pitsinauhaa, ohutta ja paksua
- kiiltokuvia
- kynttilöitä
- askarteluhuopaa
- käpyjä
- kanaverkkoa
- paperipusseja
- askartelukartonkia
- aikaa!

25. marraskuuta 2009

väri-iloittelua


Olen aikaisemminkin maininnut omaavani maalarin koulutuksen. Yksi iso syy koulutukseen hakeutumiselleni oli rakkauteni väreihin. Siihen miten ne muokkaavat ympäristöämme, vaikuttavat ajatuksiimme ja jopa tunteisiimme. Ja toisaalta miten niitä on niin kovin vaikea ennustaa - miten yksittäinen väri käyttäytyy missäkin valossa, missäkin ympäristössä, tilassa.


Ja ennen kaikkea - värit ovat mielestäni hauskoja, piristäviä, innostavia. Yksinkertaisesti ihania. Aina kun kotimainen maalitehdas lupailee uusia värikarttoja, odotan niiden ilmestymistä kuin kuuta nousevaa. Eikä tälläkään kertaa tarvinnut pettyä - Tikkurilan Tunne Väri -kartta ja uudet isommat värilastut ovat oikein onnistuneita. Värisävyjä on riittävästi muttei liian paljoa ja lastut ovat sen kokoiset että niiden perusteella väristä uskaltaa jo oikeasti sanoa jotain.


Sanomattakin taitaa olla selvää, että keräsin koko sarjan itselle talteen (niitä siis saa ihan ilmaiseksi maalikaupoista). Josko vaikka uuden työpöydän väri löytyisi tästä kartasta...

24. marraskuuta 2009

tiistai-iltapäivä

ihan tavallinen tiistai-iltapäivä. hiukan siivoilua, kahvinjuontia, lapsille lukemista. netin selailua, joulun suunnittelua. pieni inspiraation hetki ja huulirasvan valmistusta. ulos tuijottelua, pesukoneen tyhjentämistä. illan ja hiljaisuuden odotusta.



sitten tekee mieli jo teetä. ruusunmarjateetä ja hunajaa. pitää muistaa kirjoittaa kauppalistaan hunaja. se on kohta ihan loppu. itkua ja kuhmuja, äiti puhaltaa. naapurissa porataan seinää. pian on jo pilkkopimeä.

20. marraskuuta 2009

hyggelig happy



Yksi ehdottomia suosikkiryhmiäni Flickr'ssä on hyggelig happy - ryhmä siis kokonaan omistettu tuolle perin kuuluisalle tanskalaiselle elämänasenteelle, hyggelle.
Ja siihen minäkin nyt pyrin, ihan kaikin sielun ja ruumiin voimin. Keskittymään kaikkeen mukavaan ja rentoon - ja unohdan vallan ikkunan takana väijyvän mustanharmaan maiseman.

19. marraskuuta 2009

tarinaa takista, ja sen sellaisesta

Lueskelin ajankulukseni (toisin sanoen en millään vielä malta mennä nukkumaan) blogia taaksepäin, ja huomasin suureksi huvituksekseni toistavani samoja aiheita uskollisesti, vuodenaikoja seuraten. Viime vuonna samaan aikaan olen valitellut pimeää ja synkkää, ja haaveillut kaiken pelastavasta talvitakista ja uusista talvikengistä - ihan kuin ne yksinään onnistuisivat siirtämään meidät kaikki pois tästä marraskuun masennuksesta suoraan talven taikamaahan. Huvittavaa tai ei, tarkoitukseni oli, jo ennen muistelokierrosta, blogata tämän (vielä tulossa olevan) talven toivetakista.


Tämä kyseinen takki, Prairie Underground Town Coat, löytyy Beklinan mallistosta ja on 100% luomupuuvillaa. Ja minun silmiini se osui ensi kertaa Mrs. Frenchin ihastuttavassa Bliss-blogissa.

Ja koska ilmiselvästikin olen vanhoilla päivilläni alkanut toistaa itseäni kuin mikäkin pahainen levysoitin (vai mitä sanotte tästä, lähes päivälleen blogatusta jutusta!) niin aion vielä jatkaa haaveiluani, ja miettiä pehmoisia, lämpöisiä ja mukavia talvisaappaita. Harmaita talvisaappaita, ehdottomasti harmaita.

(c) EMU Australia


Vielä kun saadaan se lumi ja pakkanen, niin ollapa syytä hymyyn. Ja jos seuraava postaukseni käsittelee lapsen kanssa askartelua ja kuivattuja hedelmiä, niin heittäkää joku mua jollakin!

11. marraskuuta 2009

lunta odotellessa...





Blogi on jäänyt viime päivinä ihan heitteille, jäänyt ikuisuudelta tuntuvan flunssa-aallon jalkoihin. Kuumetta, yskää, nuhaa - kaikkea mahdollista. Peruttuja vierailuja, kerhoja, reissuja. Väsyneitä ja raivoisia lapsia, väsyneitä ja kärttyisiä vanhempia.
Nyt tiedossa muutama yhteinen vapaapäivä, pitkään nukkumista ja laiskottelua. Ollaan yöpuvuissa vaikka koko päivä, syödään mitä huvittaa. Josko se nostaisi mielialaa, tässä lunta odotellessa.

3. marraskuuta 2009

marraskuu




Onhan se lähestyvä joulu kertakaikkisen ihanaa. On se. Ihan kohta alan innostua oikein toden teolla ja lupaan nauttia sydämeni kyllyydestä kaikesta siitä odotuksesta ja valmisteluista. Ja tykkäänhän minä syksystäkin - väreistä, tuoksuista, ilman kirpeydestä, kynttilöistä, villasukista, pipoista ja lapasista, neulomisesta ja kotona odottavasta lämpimästä teestä. Pimenevät illat ja rauhallinen ilta sohvan nurkassa kirjan kanssa - ei moni asia sitä voita. Mutta silti, ihan yhtä varmasti kuin marraskuu saapuu joka vuosi, ihan yhtä varmasti alan tässä vaiheessa vuotta kaipaamaan aurinkoa, valoa ja kesää.



photos: (c) taverne-agency.com

Paistaahan se aurinko pian taas noin? Niin että silmiin sattuu? Paistaahan?