16. syyskuuta 2008

Totta puhuakseni


Elisa tunnusti, Maijja jatkoi. Minä koitan.

* olen väittänyt kivenkovaan peruuttaneeni eräänkin aikakauslehden, vaikka olen vain yksinkertaisesti jättänyt peruuttamatta ja sitten laskun maksamatta. Nyt kukaan lehtimyyjä ei enää usko puheitani eli ehkä on aika oppia sanomaan "ei kiitos" lehtimyyjille.

* teini-iän ohittaneena valehtelin eräällekin poikaystävä-kandidaatille entisten poikaystävien määrän. Isommaksi. Niin että olen minäkin ihan varmana maailmaa nähnyt ja paljon kokenut.

* olen kertonut kaverille autoni olevan huollossa kun on pitänyt lähteä yhdessä reissuun. Mutta niinä kertoina auto oli oikeasti tosi sottainen enkä jaksanut sitä siivota.

* aika paljon sairastelin eräänkin koulun oppilaana. Mutta paljon vähemmän kuin poissaololapussa luki.

* televisiota meillä ei ole. Ainakaan mökillä.

* lapsena uskottelin pikkuveljelle että pihlajanmarjat ovat terveellisiä ja maistuvia. Ja kun pikkuveli niitä syötyään tuli kipeäksi, esitin tietämätöntä. Mutta jäin kyllä kiinni ja sain arestia.

* liioittelen/vähättelen/valehtelen oikeasti paljon enemmän. Mutta en ole varma kuinka moni kaveri tätä lukee, niin ehkä on parempi olla ihan kaikkea kertomatta. Niin että soittelevat vielä jatkossakin.

13. syyskuuta 2008

Mehukasta

En ole koskaan keittänyt mehua mehumaijalla. Tai siis en ennen eilistä. Mutta kun hommaan ryhdyttiin, tehtiin sitä sitten urakalla. Nimittäin koko päivä. Herukoita, viinimarjoja, karviaisia, omenoita, luumuja, kirsikoita ja hieman raparperiakin. Kaikkea mitä isoveljen puutarhasta saa. Hiukan tuota, tästä vähän enemmän, noita, noita ja juu vielä noitakin. Sokerit päälle ja kansi kiinni. Laiskanmiehen mehua, mutta aivan mahtavan makuista.
Pimeän aikaan alkoi jo peukalot krampata ja niska jumittua, mutta tulipahan mehut tehtyä. Vaikka ei ne kauaa silti kestä, tässä taloudessa kun ollaan oikeita mehun suurkuluttajia. Nimittäin itsetehdyn mehun. Ja mikäs niitä juodessa, kun tietää mitä suuhunsa laittaa.
Tämän tekstin yhteydessä olisi luonnollista, että olisi kuvaa urakastamme. Marjoista, hedelmistä, mehuista, kaikesta siitä. Mutta kun ei ole. Kamera nääs teki tenän, argh. Joten näytänpä mitä mehujen lisäksi ahmin illalla ennen nukkumaanmenoa. Tätä kirjaa. On kuulkas mehukas!









11. syyskuuta 2008

Auki


Nyt se on. Auki siis.

6. syyskuuta 2008

Lauantai-illan huumaa


Tänään on huhkittu ja paiskittu töitä ihan urakalla. Siis siivoustöitä, raivaustöitä, perkuuhommia. Varastosta tuli kaksi peräkärryllistä kaatopaikkatavaraa. Ja juuh, meillä kierrätetään kaikki mahdollinen mutta silti. Kaksi peräkärryllistä. Nyt tuntuu tilavalta.
Löytyi sieltä aarteitakin. Iso muovipussillinen putipuhtaita, värikkäitä, kukikkaita lakanoita kaikissa mahdollisssa 70-luvun väreissä. Mun varastostani!? Käsittämätöntä. Siellä ne ovat olleet, varastosta toiseen. Ehkä ne olivat siellä ikään kuin palkaksi, vain odottamassa sitä että saadaan aikaiseksi. Niin että kiitos, ihan vaan varmuuden vuoksi.


Loppupäivä (-ilta) sujuikin sitten näpsäkästi sohvalla. Milloin kädessä virkkuukoukku (ripple edistyy, h i t a a s t i mutta varmasti) milloin sukkapuikko. Aika peruslauantai, mutta mukava sellainen. Vielä kirja kainaloon ja nukkumaan.
Leppoisaa sunnuntaita kaikille!

3. syyskuuta 2008


Piipahdin kaupungissa. Törsäsin aivan liikaa. Ja jos rahaa olisi, olisin törsännyt sumeilematta vielä lisää. Ja lisää. Niin paljon tykkään näistä vaatteista:





Kaikki kuvat: (c) Odd Molly

Näistä ja monista muistakin. Seuraavalla kaupunkireissulla tiedän mitä kautta ei kannata kulkea. Ei, ellei ole yllätten voittanut lotossa. Vaikka tuon harmaan neuletakin meinaan kyllä ostaa, jos siihen vaan jossain törmään. Nih.

1. syyskuuta 2008

Autamme äitiä

Törmäsin joku aika takaperin kirjakaupassa hauskaan näköispainokseen Tammen Kultaiset Kirjat lastenkirjasta. Kun kansikuvassa vielä oli suloiset lapset (tyttö ja poika), kurkistin kirjan sisäsivuille. Mikä yllätys se olikaan, kun kuvat olivatkin tuttua tutumpia. Jo ensimmäinen kuva lennätti suoraan takaisin omaan lapsuuteen, ja hetkiin jotka olin tuon samaisen kirjan äärellä viettänyt.
Muistin heti millaisia mielikuvia kuvat minussa olivat herättäneet, mihin kuvassa olin ihastunut ja miltä kuvittelin kuvan kodissa tuoksuvan, tuntuvan, olevan.

Mitä tyttö kertoo äidilleen, kuinka äidillä onkin aikaa kuunnella. Valuvatko sukat helposti jalasta, mitä äidin essuntaskussa mahtaa olla.

Miltä tuuli tuntuu tytön hiuksissa, miten pyykkipojat kiinnitetään narulle. Onko nuken kylmä ilman mekkoaan ja mitä näkisin jos juoksisin kulman taakse etupihalle.

Mitä nalle miettii keinutuolissaan, mahtuvatko kaikki lelut laatikkoon. Koska takkaan sytytetään tuli, missä iltasatu luetaan.

Kuinka monia kirjoja sitä onkaan unohtanut?

31. elokuuta 2008

Takana on!


Nimittäin kokopäivätyöläisen elämä. Huh ja kiitos. Vaikka eipä sitä tarkoitus ole ihan vain laakereilla jäädä lepäilemään, vaan tehdä enemmän sitä mitä sydän halajaa. En minä tosin ihan totaalisesti hyvästejä työpaikalle jättänyt, mutta jatkossa siellä käyntini on enemmänkin piipahtelua muutamana iltana silloin tällöin ja sekin lähinnä vain miehen mielenrauhan turvaamiseksi ;)


Tänään ollaankin vietetty aamua oikein pitkän kaavan mukaisesti. Nukuttu vuorotellen pitkään, istuttu juomassa kahvia, oleiltu yöpuvuissa ja loikoiltu sohvalla. Ja olen minä myös hieman ehtinyt istua kannettavan edessä surffaamassa (sydämen kyllyydestä) - niin paljon kiinni otettavaa, niin paljon kaikkea uutta. Blogeja joissa en ole puoleentoista kuukauteen ehtinyt oikein edes pyörähtämään, saati sitten kommentoimaan. Kaikkea sitä saan tänään tehdä - mahtavaa!

Tässä muutama linkki sunnuntain piristykseksi, toivottavasti niistä löytyy innoitusta muillekin :)

* Pink Friday
* Whitney English
* ferm LIVING - (tahtoo tapetoida lastenhuoneen uudestaan!)
* uusin small magazine
* koska tämä kirja ilmestyy?!
* poppytalkhandmade
* twist collective



Ensi kerralla taas lisää kirjoista. Niin, ja meidän vauva on jo 10kk - ei uskoisi!