16. tammikuuta 2009
kuusi asiaa minusta,
joka rakastan kaikenmaailman meemejä. Joten kenellekään tuskin on yllätys, että tartuin tähänkin. Vaikkei kukaan edes haastanut. Tosin kun asiaa mietin, saatan hämärästi muistaa tehneeni tällaisen joskus aiemminkin. Ha, ei se haittaa! Kertaus on opintojen äiti..
1) riittävä yöunimääräni on 7 tuntia. Jos nukun vähemmän tai enemmän, tunnen oloni hirvittävän väsyneeksi. Jos taas saan itseni sängystä ylös tuon seitsemän tunnin kieppeillä, olen pirteä kuin peipponen.
2) rakastan hameita. Pitkiä tai lyhyitä. Vaikka lyhyitä kyllä enemmän. Tosin minun lyhyt hameeni yltää polvien paikkeille. Lyhyempi on jo minulle liian lyhyt. En kuitenkaan käytä hameita niin usein kuin haluaisin, koska kuvittelen näyttäväni niissä paksulta.
3) toivoisin tietäväni enemmän äidinäitini elämästä. Millainen hänen äitinsä oli? Millainen isoäitini oli nuorena tyttönä? Mitä hän toivoi, mietti tai pelkäsi? Miksi en kysellyt silloin kun vielä olisin voinut?
4) kun saan kuunnella musiikkia yksin, kuuntelen sitä niin kovaa kuin suinkin mahdollista. Kaikkein mieluiten kuuntelen raskasta rokkia tai heviä. Aggressiivistä ja voimakasta. Kun kuuntelen musiikkia muiden läsnäollessa, se on yleensä lempeää ja/tai positiivista.
5) minulla on kovin surkea käsitys itsestäni. Ja osaamisistani. Aliarvioin helposti kykyjäni ja saavutuksiani. Poden huonoa omaatuntoa siitä, etten noudattanut isäni toiveita ja mennyt yliopistoon. Samaan aikaan olen ylpeä siitä, että jo silloin olin tarpeeksi rohkea myöntääkseni itselleni, että se ei ole minun tieni.
6) yksi rakkaimmistani esineistäni on äitini vanha kasvisto. Sitten joskus, siellä Omassa Kodissa, kehystän osan sivuista seinälle. Mutta vasta sitten siellä, en yhtään aikaisemmin.
Koska en saanut tätä haastetta keneltäkään, en myöskään haasta ketään. Toivon kuitenkin mahdollisimman monen jatkavan tätä - aivan yhtä kivaa kuin näitä on itse tehdä, on niitä myös lukea muiden tekeminä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
11 kommenttia:
Hei!
Mielenkiintoisia asioita...En tiedä, mistä johtuu, mutta minustakin olisi kovin kiehtovaa, tietää enemmän esiäitieni elämästä, mutta heistä ei ole edes valokuvia..
Viimeksi tällä viikolla mietin monia käyttämiäni sanontoja, joita muistan myös äitini ja isoäitini käyttäneen. Ovatko he oppineet nämä isoäideiltään? Varmasti ainakin jotkut tavat ovat perintöä hyvin pitkän ajan takaa, ajatella!! Tosi kiehtovaa!!!
Ihana tuo kasvio. Nykyisin oppilaat tekevät kasvion jälleen. Se on hienoa!
kohta 2 on ihanan mutkatonta puhetta.
meemelöin heti täällä käytyäni!
hiiriemo, juuri samanlaisia asioita mietin. On surullista, että kaikki se jää nyt pimentoon.
Mahtavaa jos kasviot on otettu takaisin kouluihin. Tekisi mieleni itsekin kerätä moinen, jo ihan kaiken sen oppimisen vuoksi.
heli, joskus minäkin osaan olla mutkaton. Mutta vain joskus :P
Tulen kurkkaamaan meemisi varmasti!
Pitäisi itsekin vastailla tähän haasteeseen joten kurkin mielenkiinnosta mitä muut ovat tähän keksineet vastailla.
Monille on tullut mieleen aika samanlaisia juttuja mitä omassakin mielessä pyörii.
ps. Iso-ja esiäitien elämästä olisi tosiaan ollut kiehtovaa saada enemmän tietoa. Miksi tarve tähän tulee vasta kun se on jo myöhäistä..
Ennen en pitäny hameita koskaan, mutta nyt olen oppinu pitämään niitä. Pitkiä ei kyllä löydy yhtään (niissä tulee just se paksun näkönen olo).
Me mummun kans puhellaan tosi paljo. Käydään siellä vähintään kerran viikossa. Puhutaan just vanhoista asioista, verrataan niitä nykyaikaan ja väitellään (kylläkin leikkisästi). Ollaan hänen kans tosi läheisiä. On onni ettän hän vielä elää. Äidinäitiä en tuntenut ollenkaan, koska äitini asui isoäitinsä kanssa. Hänki jäi kyllä melko etäiseks. Hänen elämästä olis ollu kiva tietää enempi. Elämätä karjalassa ja sieltä pois joutumista jne.
Ja jos olen yksin, niin täälläki musiikki soi isolla.
Otin haasteettoman haasteen vastaan...
Näitä on ihan mukava lukea.
Yllätit minut sillä, että kuuntelet raskasta musiikkia. En tiedä miksi tämä yllätti. Nyt kun ajattelen asiaa tarkemmin, ei sen pitäisi mikään yllätys olla, koska sinulla on niin samanlainen maku kuin minullakin (siltä osin kuin sitä tämän blogin välityksellä pystyy arvioimaan).
Minä tein tämän myös pari päivää taaksepäin. Näitä on kiva lukea!
Helinä, saman huomasin näitä etukäteen lukiessani. Monasti löysi samoja juttuja mitä itse olisi sanonut. Tiettyä samankaltaisuutta siis havaittavissa :)
Samaa muuten ihmettelen, miksi en voinut ymmärtää isoäitieni merkitystä kunnolla silloin, kun he vielä olivat läsnä? Mikä määrä historiaa on nyt hävinnyt..
Suvi, pitkissä se ongelma mullakin tahtoo olla. Ja vähän lyhyissäkin. Hmm, taitaa siis ongelma olla lähinnä mun päässäni.. ;)
Lämpimät ja läheiset välit isoäidin kanssa ovat varmaan tänä päivänä harvinaista herkkua. Olet onnekas! :)
aurinko ja kuu, kiva! Tulen mielelläni kurkkimaan :)
Junika, menenkin heti katsomaan meemiäsi. Samankaltaisuutta meissä olen minäkin huomannut.
Tykkäsin näistä paljastuksista! Kiinnostavia ja sopivasn henkilökohtaisia.
Tuo siivousjuttu tuntui myös tutulta. En silti ole läheskään noin tarkka kuin sinä, näen kyllä epäkohdat, mutta olen liian laiska laittaakseni kaiken tiptop (mieheni saattaa kyllä olla eri mieltä :).
Tuo hamejuttu on niin totta, että oikea mitta on niin pienistä senteistä kiinni. Itselläni on pitkät jalat, joten näytän ihan tontulta, jos laitan polvea pidemmän hameen.
Kiva tietää nämäkin kuusi asiaa (:
Minäkin yllätyin että kuuntelet raskasta musiikkia! :)
Minulla on viha-rakkaussuhde hameisiin. Voisin haalia niitä kaapit täyteen ja seinille roikkumaan, on niin paljon kauniita. Mutta päällä ne on vaikeita. Haluan aina tunkea houst alle :D Siksi kai tunikat ovat tulleet jäädäkseen.
Sopiva pituus on polven alle jos täytyy pelkkien sukkahousujen kanssa käyttää.
Riikinkukkofani naulitsi silmänsä alimpaan kuvaan!
Lähetä kommentti