Kukutaan ikkunassa, pyöritään jaloissa, istutaan rappusissa. Höpötetään taukoamatta. Joko se ukko kohta tulee?
Ikävä iskee viimeistään siinä vaiheessa kun auto häviää näköpiiristä. Äidillä nimittäin. Lapsella ei missään vaiheessa. Ja niin sen pitääkin mennä.
10 kommenttia:
Kuulostaapa tutulta :)
Komppaan yllä olevaa..
:/
joo ja tekee mieli juosta perään ja huutaa: odota! mä tuun kans!
En osaa edes kuvitella että meille tulisi noin hyvä tilaisuus!
Olisipa kiva saada jompikumpi mummulaan joskus..
Meillä poika on aivan samanlainen, jos on menossa mummulle. Voi sitä riemua. Pienistä asioista voi lapsi olla iloinen. Hyvä niin. Itse muistan pienenä, kun sai olla mummulla tai kummitädillä kylässä, se oli mukavaa.
Minulla on esikoinen maailmalla kaksi kuukautta. Nyt on ollut vasta päivän pois ja oloni on surkea! Tätä ainaista murehtimista, eikä siitä varmaan pääse koskaan eroon vaikka lapset ovat aikuisiakin!
lämpimin terveisin
Jonna
Niinhän se varmasti menee... Mutta toivotaan, että lapsukaisella on reissulla mukavaa! :)
Mun lapsi oli kans mummulassa viikonlopun.. Se oli mukavaa (joskin äiti täälläkin kaipaili pikkuisen), mut se paluu on aina yhtä hurjaa juhlaa. :lol:
Herkkäkorvainen miesparkani kaivoi lopulta kuulosuojaimet päähänsä, kun neiti uhmista ei miellyttänyt mitään eli desibelit kävivät ajoittain katossa. Ihan jokaisesta asiasta tosiaan voi suuttua. ;) Mm. siitä, että typerät vanhemmat myyvät talouden television ja joku tulee ja vie sen pois. ;)
Ihanaa, että on mummola! Ikävä on tuttua, vaikka usein oikein odottaa, että milloinkas taas saisi tehdä jotain ihan rauhassa (ja nukkua koko yön).
Sama juttu täälläkin :) Kovin tutulta kuulostaa.
Lähetä kommentti