13. huhtikuuta 2009

Voi Maa






Aurinko paistoi ja oli lämmintä. Ulkona mukava puuhata, tuntea luonnon herääminen. Tässä vaiheessa kevättä sopii loitsua Minttu-kirjoista tutun mummon sanoin kukkimisloitsu: " Voi Maa, oi Maa, voimaa! Anna Maa voimaa!"

14 kommenttia:

*Katinkainen* kirjoitti...

Hymynhelmeily sinulle Inkivääri~Inka!!!
Olisin toivonut,että aurinko olisi lämmittänyt ja kutkutellut koko pääsiäisajan täydellä teholla!!
Lauantaina tuo odotettu ihanuus meitä hellitteli ja sai heti perhoset piiloistaan ja leppäkertut koloistaan näkösälle.
Tyttäreni oli nähnyt sisiliskonkin!!!
On se sitten ihanaa,että kevät saapuu viimein iloksemme!!!
Lumet sulaa kovaa vauhtia ja talvi on viimein tältä erää historiaa...
Tässä vaiheessa sitä aina ihmettelee,kuinka pitkästä ja vaativasta talvesta aina kuitenkin selviää!!!
Kiitän tässä vielä edellisen postauksen minulle tarkoitetusta vastauksestasi...
Se sai hymyn korviin asti kipuamaan ja punan poskille pysähtymään!!!!=O)
Kollaasejasi odotellen!!!
Nautinnollista ja antoisaa keväänaaikaa teidän pesueelle!!!<3
Tuo sinun kuopuksesi on niin syötävän suloinen tapaus....
ja paljaat varpaat....iik!!!
Eivät ne sentään maassa kipitelleet?!!!

aurinko ja kuu kirjoitti...

Ihanat...isompi kantaa pientä...
Minustakin tuntuu, että pitäisi olla ulkona...mutta kun ei jaksa pukea.Ihanaa vaan olla.

Mai kirjoitti...

Ei lunta? Meidän takapiha on täysin lumen peitossa ja hanki upottaa vielä polvia myöten. Voi teitä onnekkaita keväisellä pihalla:)

ester kirjoitti...

Ihana keväinen valo liinailu kuvassa ja lapsen pyöräily on takuuvarma kevään merkki. Nautin näistä tunnelmistasi.

Anna kirjoitti...

Oih, teillä on kevät jo noin pitkällä. Kateeksi käy. Meillä on vielä kinoksia, ainakin siellä minne kolataan ja mihin ei koko päivää paista. Mut perässä tullaan!

Merruli kirjoitti...

Näenkö väärin, vai onko peräti paljaat liinailuvarpaat :0) Meilläkin nuorimmainen pinkaisi eilen jo toiselle puolen pihaa paljain jaloin -tänään ei olisi tarjennut. Auringon lämpövoima on hurja, tänään kun meillä ei paistanut oli taas villahaalarit tarpeen. Onneksi te saitte tänään nauttia aurinkokeväästä!

violet kirjoitti...

Joka kevät ajattelen: haluan kuvata yhtä ja samaa kasvia joka päivä, lliittää kuvat yhteen kuin filmiksi ja nähdä miten supervauhdilla elämä etenee.
Enkä koskaan tee sitä kuitenkaan.

heli kirjoitti...

hyvä loitsu. just sellainen, miksi tykkään keväästä.

anu kirjoitti...

niin todella... maa anna voimaa meidän pihassa...näyttää niin kurjalta ja super märältä ja lapset leikeillään saaneet nurmikko alueet ihan savelle mutta toisaalta jossain kohtia pihaa kevät näyttää hyvät puolensa kun sipulikasvit nostaa päätään!Toivoa on ehkä kurattomistakin ajoista!:)

Inka kirjoitti...

Katinkainen, jo on kevät sielläkin pitkällä jos jo sisiliskoja näkyy :)
Ei meidän Jussi sentään paljan varpain pihalla kipitellyt, mitä nyt hetkeksi kotitöiltä piipahdettiin katsomaan mitä isä ja sisko pihalla puuhaavat :)

aurinko ja kuu, me ollaan vietetty niin hävyttömän paljon aikaa sisällä nyt talven aikana, että taitaa olla jo ihan pakonomaista tuo ulos kirmaaminen. Vaikka tasaantuuhan se tästä, ja kiepsahtaa loppukesästä jo toisin päin ja tekisi mieli olla vaan sisällä :)

Mai, ei lunta. Ihanaa! Viimeiset sulivat pois juuri ennen pääsiäistä sateen myötä. Nyt alkaa maakin olla jo paikka paikoin ihanan kuiva. Ja kyllä se teillekin pian koittaa, kevät ihanuus :)

ester, olipa kauniisti sanottu! Kiitos.

Merruli, oikein näit. Mutta ei paljain varpain kauaa voinut ulkosalla olla, hetken auringossa :)

violet, olisipa hieno projekti. Toivottavasti saat sen joskus vielä toteutettua. Minä tykkään seurata samoja krookuksia (hmm, kai nuo niitä on) joka kevät. Ihme kasvi kun kukkii silti vaikkei sitä kukaan mitenkään hoida.

heli, älä muuta sa! :)

anu, kyllä ne kurattomat ajat sieltä vielä tulevat. Siihen on vaan pakko luottaa. Meilläkin iso koira kantaa ulkoa puolet pihan kuramäärästä sisälle ja sitä sitten pestään aamuin illoin seinistä ja lattioista.

piia-h kirjoitti...

oi melkein kateellisena ihailen teidän lumetonta maata,nousevia krookuksia,ulkopuuhia. täällä on lunta reilusti- tuleva lumeton aika tuntuu olevan valovuosien päässä vielä. odotan itsekin jo suurella innolla mitä kukkia meille maasta nouseekaan- istuteltiin syksyllä useita kymmeniä sipulitaimia ympäri pihaa- tai veera kavereineen istutteli ne ja on täysi yllätys mitä mistäkin löytyy. ja voi- kaipaan jo niin pihatöitä: haravointia, mullassa kaivelua, ulkona grillaamista.
maasta saa voimaa ja oma väsynyt mieli kaipaa auringon kutittelua jo

Joola kirjoitti...

Tuo liinailukuva on aivan ihana. Huokaus. Ja se ajatus, että pienesi saa olla kyydissäsi, lähelläsi. On muutkin kuvat. Ja tuo loitsu. En ole kuullut, otan käyttöön heti tänään!

The Wanderers' Daughter kirjoitti...

Lovely photos!

sue kirjoitti...
Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.