Olen aikaisemminkin maininnut omaavani maalarin koulutuksen. Yksi iso syy koulutukseen hakeutumiselleni oli rakkauteni väreihin. Siihen miten ne muokkaavat ympäristöämme, vaikuttavat ajatuksiimme ja jopa tunteisiimme. Ja toisaalta miten niitä on niin kovin vaikea ennustaa - miten yksittäinen väri käyttäytyy missäkin valossa, missäkin ympäristössä, tilassa.
Ja ennen kaikkea - värit ovat mielestäni hauskoja, piristäviä, innostavia. Yksinkertaisesti ihania. Aina kun kotimainen maalitehdas lupailee uusia värikarttoja, odotan niiden ilmestymistä kuin kuuta nousevaa. Eikä tälläkään kertaa tarvinnut pettyä - Tikkurilan Tunne Väri -kartta ja uudet isommat värilastut ovat oikein onnistuneita. Värisävyjä on riittävästi muttei liian paljoa ja lastut ovat sen kokoiset että niiden perusteella väristä uskaltaa jo oikeasti sanoa jotain.
Sanomattakin taitaa olla selvää, että keräsin koko sarjan itselle talteen (niitä siis saa ihan ilmaiseksi maalikaupoista). Josko vaikka uuden työpöydän väri löytyisi tästä kartasta...
13 kommenttia:
Täällä kans yksi värihullu ilmoittautuu!
Nyt pimeällä varsinkin noiden värien jano kasvaa hillittömyyksiin.
Kesällä pärjää vähän vähemmällä.
:)
Värit on ihania. :) Nimim. se toinen maalausalaa opiskellut.
Ja mä olen myös ollut tosi iloinen siitä, että nykyään noita värilastuja saa ihan järjellisen kokoisina. Niistä pikkutilkuista oli vähän haastavampaa yrittää miettiä sitä todellista väriä isompana pintana.
Värit on kyllä ihania :) Itse vaan olen niin arka ja tylsä, että melkein aina kallistun niihin turvallisiin väreihin. Muutama vanha ja uusi kaluste oottelee tuolla maalaamista, on odotellut jo pitkään just siks etten osaa päättää väriä :/
Näytät olevan samanlainen hamsteri kuin meidän lapset, jotka aina haluavat tyhjentään maalikaupan hyllyt lastuista :-)
Helinä, ihan totta tuo että kesällä pärjää vähemmälläkin. Mikä tekee maalien/tapettien valitsemisen näin talvellakin hieman hankalaksi. Kesällä valitut värit tuntuvat nyt vähän turhan pliisuilta, ja sitten taas talvella valitut keskellä kesää vähän turhankin räväköiltä.
Kati, arvasinkin sinun jakavan tämän hulluuden kanssani :)
Äläkä muuta virka värilastujen koosta. Pikkutilkkujen kanssa erehtyminen on todennäköisempää kuin onnistuminen...
siina*k, kannattaa sitten vaikka aloitella niistä pienemmistä esineistä ;) Ja muistaa, että maalia on helppo aina lätkäistä uudelleen päälle jos väri ei tunnukaan omalta. Minä yritän täällä ylipuhua miestä siihen, että saisin maalata ruokapöydän tuolit punaisiksi, siis ihan rehellisen punaisiksi. Vaikken väristä edes oikein tykkää, niin silti joku kuiskuttaa korvaan, että niiden pitäisi ehdottomasti olla punaiset. Ja saapa ne sitten nopsasti vaikka valkoisiksi :P
Vekarus, kyllä! tunnustan! Hamsteri yhdessä jos toisessakin suhteessa :)
Täälläkin ilmoittautuu yksi väreistä voimautuva ihminen. Minulla värit liittyvät vahvasti vuodenaikoihin ja tämä sydäntalvi on joulusta huolimatta aina aika keltainen. Meillä on pimeää ja kynttilöiden ja takkatulen loimussa kaikki näyttää lämpöisen keltaiselta... Myös hehkulampuissa suosin talvella näitä kellertäviä vaihtoehtoja.
Värit on tosissaan ihania, inspiroivia ja yllätyksellisiä. Värit ei käy koskaan tylsiksi, niitä voi ihastella loputtomasti, kuka sopii kenen kanssa ja kenet sitä haluaisi seinälle... Silti kuulun niihin joka maalaa seinät valkoisiksi :)
Kyllä, kyllä ja kyllä, värejä kiitos! Se on niin tarkkaa aina niiden valinta mutta yhtä nautinnollista aina itse prosessi. Olen koonnut itsellekin kaikki värimallit viuhkoiksi kotiin, täytyykin hakea nuo jonon jatkoksi :) Kiitos vinkistä!
Hauska huomata että muutkin kerää värikarttoja:-)
Muistelen kun aikaisemmin kerroit olevasi maalari. Jo silloin hiukan kadehsin etten minäkin aikoinaan opiskellut sellaiseksi vaikka se(kin) kävi mielessÄ.
Hih, en siis ole ainoa joka niitä värilastuja sieltä hyllyistä rohmuaa :D
Jotkut on olleet jopa sellaisia, että kortteihin on saanut hyvät taustat niistä väännettyä.
Väriä pitää olla, todellakin!
Samaan joukkoon ilmottaudun minäkin. Värikarttoja- ja lastuja on kasautunut kiitettävästi. Tuo suurempi koko on todella tervetullut, silloin aikanaan Maailman värit-värikartasta oli riittävän suuret lastut. Kyseinen värisarja oli muutenkin suosikkini, pitääpä mennä tarkistamaan tämä värikartta.
Voih!
Remonttia tehdessä lempihommani on valita maalit!
Kerään noita värilastuja ... ja minun pitää päästä maalikauppaan aivan yksin ajan kanssa.
Ekassa remontissamme tein keittiön seinään sitä sellaista 90 -luvun lopun muotimaalausta eri sävyilla ja Laseralla sellaista epätasaista...
Työllistin koko pikku lähi-rautakaupan kun ravasin tuon tuostakin hakemassa uusia sävyjä.Sain jopa pelkkää pigmenttiä, jotta sain itse sekoittaa...
Herkkuja punaisia!!!
Hiiriemo, taas yksi hyvä syy tykätä keltaisesta. Kynttilänvalon keltainen valo on niin kaunista ja pehmeää. Ihana mielikuva, pitääkin heti mennä sytyttämään kynttilöitä! :)
Lotta, valkoinen antaa muille väreille tilaa hengittää. Ilman sitä kaikki muu näyttäisi helposti tunkkaiselta ja täydeltä. Itse tykkään valkoisista lattioista - vaikka niissä lika ja koirankarvat ikävän hyvin näkyvätkin!
Parolan asema, osa oikean värin löytämisen nautinnosta taitaa tulla juuri siitä hankalasta valintaprosessista! Ei se olisi läheskään niin hieno tunne, jos sen oikean värin saisi suoraan kaupan hyllyltä valmiina :)
violet, millaisia värikarttoja siellä päin mahtaakaan olla!? Ihan hengästyttävä ajatus!
Päivi, et todellakaan :) Ja tämän kokoisia värimalleja voi jo hyvin käyttää askarteluunkin - mukavaa että 'turhille' värimalleille keksii helposti jatkokäyttöä.
Merruli, maailman värit-kartasta tykkään minäkin. Tosin aina harmittelen sitä, miksei valkoinen maailma -kartasta ole tehty saman kokoisia värilastuja!
aurinko ja kuu, meillä ei mies tule lähellekään kun alan miettimään värejä :) Osallistuu sitten vasta viime ratkaisuihin, kun on enää muutama vaihtoehto jäljellä. Enkä voi edes moittia, taidan olla aika pikkutarkka valintaprosessissa :P
Lähetä kommentti