25. huhtikuuta 2010

sunnuntai-aamuna






Palelen koko ajan. Nukun kahden paksun täkin kanssa ja kuljen päivät villatakkeihin ja villasukkiin kääriytyneenä. Lasten unirytmi kulkee käsi kädessä auringon kanssa. Mahtaakohan sillä olla jotain tekemistä palelemisen kanssa? Kärsin myös joka kevät alkavasta talokuumeesta. Tänä vuonna se näyttää kiipeävän korkeuksiin jo yllättävän aikaisin. Huomiseksi onkin suunnitteilla taas yksi kotiseutu-ajelu. Toivottavasti näyttäisi paikan päällä sudelta. Sillä välin yritän keskittyä muihin asioihin. Vaikka siihen, että pihan ruusupensaita pitäisi leikata.

9 kommenttia:

Kati kirjoitti...

Kyllähän väsymys aiheuttaa palelemista. Noin mietin lähinnä sitä, että aika aikaisin saa herätä, jos auringon mukaan kullanmurut pomppivat.

Ja talokuumeesta. Jos se yhtään lohduttaa, meillä talokuumetta podettiin oikeasti kauan (no epävirallisesti olen potenut moista jotakuinkin lapsesta lähtien), mutta sitten yhtäkkiä tärppäsi. Että ehkä teilläkin. Toivottavasti tämänkertainen talo on sellainen kuin tämänhetkiseen tilanteeseen toivot sen olevan. ;)

Inka kirjoitti...

Kati, kiitos tsemppauksesta! Toivon totisesti sen joskus tärppäävän, vaikka kaikki ne ei-tärppäykset useimmiten jo lannistavat uskoa siihen.
Ja joo, aika aikaisin heräävät. Ja myöhään nukahtavat. Pakkohan unirytmin on tasaantua, ei noin pienet voi kauaa jaksaa niin pienillä yöunilla. Kun ei itsekään tahdo jaksaa.

Anonyymi kirjoitti...

Ahhhh Your blog is wonderful, soo nice to find you! Your pictures are so inspiring and beautiful!

A footprint from

Agneta & Sweden

Rebecca / Sanctuary kirjoitti...

Meilläkin lapset heräävät nyt kukonlaulun aikaan auringon mukana. Pimennysverhot ostoslistalla. Ainakin minulla paleleminen ja väsymys kulkevat käsikkäin. Se on jännä, miten talot hiipivät aatoksiin keväisin, mullakin jollain tasolla, onneksi ei käytännön kuitenkaan. Mutta salaa välillä olen haaveillut pienestä mummonmökistä vanhoine omenapuineen, joskus hamassa, hamassa tulevaisuudessa. Mukavaa ajelua, käyköön haaveissasi hyvin!

Nimma kirjoitti...

Hei kuule!
Onko sinulta katsottu kilpirauhasarvot? Omani olivat ihan sekaisin ja siitä johtui käsittämätön paleleminen, väsymys, painon nousu jne. Kun sain lääkkeet, helpotti heti.

Jonna kirjoitti...

Väsymys ja palelu kulkevat minullakin ihan käsikädessä. Ja elopainon menetys. Siitä en kyllä valita niin kauan kuin on sitä ylimääräistä, mistä lähteä.

Toivon teille pitkiä ja kauniita unia. Meilläkin pienin heräsi tänä aamuna 5:40 :/ Onneksi kainaloköllimisellä saa lisähetkiä peiton alla.

Prisca kirjoitti...

Minullakin on ollut kylmä kotona.Villasukat ovat taas saaneet käyttöä.Yöllä on kuitenkin ollut ihan pakkasta ja tuuli on pureva...

tiiu kirjoitti...

Taidat kärsiä taudista johon ei ole muuta parannusta kuin ikioma talo. Sopiva teille, omiin silmiin täydellinen. Ehkäpä mutkan takana, kujan päässä, näkymässä vain jos kurkistaa aidan raosta.
Minulla on tuohon tautiin löytynyt lääke, jota hoitelemme innolla. Valitettavasti nyt olen tarvinnut kolme täkkiä ja Ukko Kullan patteriksi viereen. Sivuttain vihmova räntä ja viima saavat talon kitisemään ja takkatulen mieleen huolimatta keväästä. Onnea parannuskeinon etsintään.

Anioni kirjoitti...

Minulla alkaa keväisin yleensä montakin erilaista "kuumetta" :) Tsemppiä talokuumeeseen!

Tällä kertaa ihmettelen, ettei oikea kuume ole iskenyt, kun kaikki lähelläni ovat sairastaneet. Niin kotona kuin töissä. Koputan puuta...

Kauniita värikkäitä kuvia!