3. syyskuuta 2007

Inspiraatiota, kirjoja ja rajojen rikkomista


Intouduin selailemaan blogeja ensimmäisiä kertoja parisen viikkoa sitten. Oman blogini sain avattua reilu viikko takaperin -- intoa puhkuen. Erilaiset inspiroivat neule-, käsityö- ja sisustuspainotteiset blogit täyttävät pääni mitä uskomattomimmilla ideoilla, ja avaavat aivan uuden maailman silmieni eteen. Sellaisen, mihin aikaisemmin olen päässyt sukeltamaan vain lehtien ja kirjojen avulla. On jotain käsittämättömän hienoa löytää maailmasta suurin joukoin lahjakkaita ja epätavallisia ihmisiä, ihmisiä joiden 'seurassa' (vaikkakin vain näin netin välityksellä) tuntee itsensäkin upeaksi ja kykeneväksi vaikka millaisiin luomistaiteiluihin.

Tänään postissa tulleet kirjat (Amy Butler: In Stitches ja Amy Karol: Bend-the-Rules Sewing) ovat mitä parhain esimerkki tästä edellä kirjoittamastani. Parisen vuotta olen kierrellyt ja kaarrellut ompelukonettani, jonka ystävälliset appivanhempani minulle lahjoittivat. Satunnaisia verhon lyhentämisiä tai farkunlahkeiden kääntämisiä lukuunottamatta me kaksi (ompelukoneeni ja minä) emme ole puhuneet samaa kieltä. Oikeastaan päinvastoin, ongelmia suhteessamme on kyllä riittänyt -- ihan niistä yksinkertaisimmista perusjutuista lähtien. Yrittämisen halua ei kuitenkaan ole puuttunut, rohkeutta tosin sitäkin enemmän. Mutta jahka törmäsin useilla ja useilla sivuilla näihin kirjoihin, tiesin hetkeni koittaneen: se on nyt tai ei koskaan! Helppolukuisia, ohjeet rautalangasta väännettyjä ja uskomattoman kauniilla luomuksilla täytettyjä: jos en näillä ohjeilla pääse alkuun, en sitten pääse millään.
Yksi ehdottomista suosikeistani sisustuskirjoissa on muuten Amy Butlerin Found Style. Oli siis hyvä syy odottaa tältäkin kirjalta paljon.

Joinakin päivinä sitä tuntee itsensä vallan hemmotelluksi. Tämä päivä on ehdottomasti ollut yksi niistä. Kauniiden uusien kirjojen ja upeasti järjestetyn vaatehuoneen (jep, uurastin koko päivän sen kimpussa ja nyt yritän lepytellä supistelevaa vatsaani ja vihlovaa alaruumistani istumalla kiltisti paikoillani) lisäksi löysin oman nimeni ja blogini mainittuna suosikkiblogistani. Wau!! Kristina, kiitos! Thank you Kristina!

Tänään oli hyvä päivä!

2 kommenttia:

Liivia kirjoitti...

Hei uusi tuttavuus, kiva kun olet käynyt blogissani! Siis asut saaristossa, mitä se tarkoittaa? Pääseekö kotiisi vain veneellä/lautalla? Haaveilen tasaisin väliajoin saaristosta, sellaisesta saaresta, josta ei pääsisi pois ellei joku tulisi hakemaan, jonkinlaista autionsaarenromantiikkaa...

inkivääri kirjoitti...

Heissan!
No, tämä on saaristoa siinä mielessä että emme asu mantereen puolella vaan saarella. Kulku tänne vielä onnistuu siltojen kautta, viimeinen lossi poistui parisen vuotta sitten. Siinä mielessä ihanteellinen asumispaikka, että rauhaa ja kaunista luontoa on ympärillä yllinkyllin, mutta liikkuminen mantereen puolelle ei ole turhan hankalaa :)
- Inka