Miehen kesäloman päättymisen johdosta hemmottelin häntä aamupäivällä mustikkapiirakalla. Ohjeena käytin meillä perheessä ,,Mamman Mustikkapiirakan" nimellä kulkenutta ohjetta. Mustikat mies on kerännyt Luonnonmaalta ja itsepä vielä pakastanutkin -- omia siis alusta alkaen.
Eilen oli mammani, siis äidinäitini, nimipäivä. Tytöllä on tämä isomammansa nimi toisena nimenä, tykkään siitä ajatuksesta, että mamma näin kulkee tytön mukana. Vaikka ei mamma elossa ollessaan kyllä ollut mitenkään lapsirakas ihminen, päinvastoin. Lapsia ja lastenlapsia kohdeltiin periaatteella: 'saavat näkyä mutta eivät kuulua'. Mutta niin se tietystikin oli tapana hänen lapsuudessaan. Ehkä minä vuorostani mammana yritän saada kaikki pienet lapset kantoliinaan ja laulan heidät pyörryksiin...
Mamma on vahvasti mukana elämässäni edelleen, tietysti ihan ajatuksen tasollakin, mutta myös arjen esineiden kautta. Vanha Arabian Kilta-astiasto on meillä arkikäytössä. Mamman lusikat ja kipot, lamput, pöytäliinat ja piirongit, jopa silityslauta on mamman peruja. On mukavaa ympäröidä itsensä kotoisilla asioilla.
Tätä Kalorit-taulukkoa muistan ihan pikkuisena tavanneeni mamman keittiössä. Nyt se roikkuu omassa keittiössäni.
Ikuinen rakkauteni kristallikruunuihin on varmaankin lähtöisin tästä lampusta. Mikään kuva ei pysty taltioimaan sen kirkkautta ja kauneutta. Luottanette siis sanaani.
2 kommenttia:
Kristallikruunu on kaunis, se kuvasta välittyy ihan hyvin. Minäkin olen saanut periä muutamia esineitä, joita pitäisi hiukan kunnostaa. Joskus sitten, kun illat pimenevät ja lumi tuiskuaa, voin aloittaa puuhastelun.
"Kaloriat"...nyt tajuan miksi vanhat ihmiset usein puhuvat että siinä ja siinä on niin paljon kalorioita, i:illä. Niillä on tietysti kaikilla roikkunut tällainen seinällä;-)
Lähetä kommentti