Vietin eilen parisen tuntia kirjastossa, sillä välin kun tyttö oli isänsä kanssa rautakaupassa. Sen lisäksi että löysin sieltä tytölle kivoja musiikkilevyjä lainattavaksi, löysin itsestänikin jotain aivan uutta ja ihmeellistä. Selasin nimittäin suurimman osan ajasta keittokirjoja! Minä, joka inhoan (!) ruoanlaittoa! Mutta nämä kirjat ensinnäkin näyttivät kivoilta, värikkäine kuvineen ja teksteineen. Ja toiseksi, ohjeet olivat sen verran helpon oloisia, etten ehtinyt kyllästyä jo ohjeen puolivälissä. Ehkä minulla on vielä toivoa...
Tänään päällimmäinen tunne on ollut kärsimättömyys. Raskausviikoista katsottuna tänä päivänä esikoisen synnytys käynnistyi. Eihän se mitään tarkoita, tiedän sen, mutta mieli on silti levoton ja (turhaan) toiveikas. Joko jo? Sairaalalaukku on pakattu ja odottaa valmiina. Odotetaan ja odotetaan.
Aika kuluu nopeammin neuloessa. Ainakin toisinaan.
6 kommenttia:
Voimia ja kärsivällisyyttä! Mitkä liinat sulla on pakattuna sairaalaan mukaan? Entä otatko kestovaippoja jo sairaalaan mukaan?
Kyllä se sieltä tulee (ai vähän kulunut sanonta ;) )
Me ollaan kahden nuorimman kanssa kestoiltu sairaalasta saakka, meillä oli vaan kuoria mukana sairaalassa. Kantoliinan käyttöä aloin kokeilemaan vasta kotona.
Ihana kauluri tyttösellä tuossa ylemmässä kuvassa!
I love that little hat and the fabric on that bag!
Jännittävää,voi miten jännittävää! Vauva uutiset ovat niin ihania. Tsemppiä ja voimia loppu kiriin. Vauveli tietää takuulla milloin on juuri se sopiva hetki ponnistaa maailmaan.
Kauniita kuvia olit laittanut.Ihastelin myös tyttösen hattua ja kauluria. Tosi kivat ideat!
On ihailtavaa että kestoilijoita löytyy. Itse jänistin siitä touhusta. Oli kova epäusko siitä että pärjäisin kahden vauvan kanssa ylipäänsä :) Nostamme hattua ympäristötietoisille äideille! Kyllä minäkin joskus,..
Kauluria minäkin ihailen!
Jännittäviä uutisia odotellessa...
Kiitos kauniista kehuista, itsekin olen kovin tyytyväinen tuohon kauluriin. Laitoin siitä lisää tietoa nyt blogiin. Teko oli helppoa ja mukavaa!
Ammis: Laukkuun on pakattu vain MaM Eco -liina, olen hieman kahden vaiheilla rengasliinasta. En ihan pikkuisen kanssa sitä ole käyttänyt, joten voi olla helpompaa opetella sitä sitten vasta kotona.
Kestot laitetaan jalkaan kotiinlähtiessä, sairaalassa meinaan olla laiska ja vaan keskittyä helpolla pääsemiseen ;)
Kanerva: Meinaan minäkin jättää kestot vielä kotiin, liinailua taas on jo niin kova ikävä että ajatettelin sen aloittaa heti sairaalassa. Esikoisen kanssa olisi sairaalassa olo ollut paljon helpompaa, jos olisin jo sinne uskaltanut ottaa liinan mukaan. Ja kiitos rohkaisusta, vaikka kuluneestakin. Onpa jännityksen syykin jo aika kulunut ;)
Kate: Thank you for your kind words. The hat is selfmade, and the bag is from Ella-Osix, http://www.ella-osix.nl/
I too like it very much :)
tiuku: Kiitos tsemppauksesta. Yritän itsekin muistaa tuon, että vauva tulee kun on valmis. Eikä siihen auta äidin kärsimättömyys yhtään!
Mulle tuo kestoilu on semmoista arjen 'luksusta'. Kun niinkin tylsästä hommasta saa nättiä ja värikästä vaipoilla, saatika kun pyykinpesu on yksi lempipuuhistani, niin siinähän tulee kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Tosin, varsinainen syy kestoiluun oli ympäristön säästämisessä, kaikki muu on ollut vain mukavaa plussaa siihen päälle :)
Liivia: kiitos :) Toivottavasti ei tarvitse jännätä vielä kolmea viikkoa... ;)
Lähetä kommentti