8. tammikuuta 2008

On niin hiljaista. Ulkonakin. Pysähtynyttä.
Lapset nukkuvat, yhtä aikaa. Mitäs minä nyt teen?






It's so quiet. Even outside. Time stands still.

The children are sleeping, and at the same time. What am I suppose to do now?

9 kommenttia:

Liivia kirjoitti...

Ollaan törsätty moneen samaan kirjaan!

Anonyymi kirjoitti...

Lapset nukkuu samaan aikaan? Tuohan taivas maan päällä. Nauti!

Tiina kirjoitti...

Voi kyllä mä tietäisin mitä tekisin!!! Ja ihania kuvia on myös sinunkin blogissasi...

s a n s k u :) kirjoitti...

Harvinaista meidan aitien "taysin oma" hiljainen aika... Kaikki me sita tarvitaan.

Ihana kuva vauvastasi!!

Kiva odotella aikoja kun lapsi on isompi ja pidetaan leffa & popcorn lauantaipaiva...

Anonyymi kirjoitti...

Hei!
Halusin vaan kertoa että käyn kurkkimassa blogissasi, ihana!

isoinpapu kirjoitti...

... ottaa tietysti kivoja kuvia!

Itkuinen pieni mies on muuten hyvin söpö kuvassa alenpana.

Lissu kirjoitti...

Ihania kirjoja noin iso läjä!
Söpö pikkumies sulla <3

Miia kirjoitti...

Se on ihana hengähdyshetki, jolloin minäkin useimmiten tartun kameraan, lehtiin, kirjoihin tai kävelen jääkaapille. Siis vapaapäivinä. Ikävä on kyllä äitiysloman ajoilta sitä omaa aikaa, kun pieni tuhisee onnellisena sängyssään, kuten myös niitä rauhallisia hetkiä lapsen kanssa leikkien.

ik kirjoitti...

Onko tuo ikkunanpokaihanuus sama, josta postasit blogin alkuaikoina. Joka tapauksessa se on ihana. Ja kirjahyllyistä katsoo aina mielellään kuvia. Minulla osa kirjojen viehätyksestä on niiden keräileminen ja ihastelu kirjahyllyssä esillä. Joskus tietenkin voi lukeakin :-)