Ohhoh. Ei ollut tarkoitus hiljentyä yht'äkkiä eikä ainakaan näin pitkäksi aikaa. Mutta viime viikkoina ajatuskin tietokoneen eteen istahtamisesta on tuntunut jotenkin vaikealta. Vaikealta ja pelottavalta. Sellaiselta, että tekee mieli ryömiä peiton alle piiloon kuin pikkulapsi ja pysyä siellä, ainakin tosi kauan.
Älkää käsittäkö väärin, ei minua blogin päivittäminen tai rakkaiden blogien seuraaminen ole pelottanut. Päinvastoin. Mutta jotenkin internetin tietotulva on viime aikoina tuntunut hallitsemattomalta, ylitsevyöryävältä, niin siis lyhyesti sanottuna pelottavalta.
Tuskin olen ainoa, jossa kaikki nämä taantuma- ja lamauutisoinnit herättävät huolestuneisuutta ja ahdistusta. Huonoja uutisia täältä, huonoja uutisia sieltä. Joka tuutista, joka kanavalta, joka lehdestä. Aamusta iltaan vakavia kasvoja, huolestuneita ilmeitä. Synkkiä arvioita ja sitten vielä synkempiä arvioita. Ja vaikka olenkin vielä ollut niin onnekas (kop kop), että lama tai taantuma, miksi ikinä sitä nyt kuuluukin kutsua, ei ole vielä vaikuttanut omaan elämääni, hiipii pelko silti huomaamatta sisään ja valtaa itselleen tilaa uskomattomalla vauhdilla.
Näissä tunnelmissa on netin karttaminen ollut ikään kuin itsesuojelua. Suojelua niin ikäviltä uutisilta kuin hiljaa jäytävältä syyllisyydeltäkin. Mikä minä olen nauttimaan kaikesta kauniista ja turhasta kun samaan aikaan niin monen elämä on suistunut raiteiltaan? Pitäisikö minunkin keskittyä enemmän pelkäämiseen, huomisesta huolehtimiseen? Ja vaikka iloni ovat pieniä (kukkakimppu, uusi kirja silloin tällöin, värikäs lankakerä pehmoista huivia varten), on niin monia joilla ei näihin iloihin ole nyt mahdollisuutta.
Pelkoa ja syyllisyyttä. Niitä on helpompi, ja mukavampi, paeta. Sulkea televisio, sulkea netti. Lainata kirjastosta kirja ja neuloa kaulahuivia. Sulkea ulkomaailma pois.
Tein viime kuun lopulla itselleni listan maaliskuulle. Listan niistä asioista, joihin aion keskittyä ja jotka vaativat nyt huomiotani. Listasta tuli lyhyt, mutta kattava.
maaliskuu
1. paljon leikkimistä
2. paljon lukemista
3. paljon neulomista
Ja näiden kanssa jatketaan. Kiirettä pitää.
Ps. En ole unohtanut lupaamiani kirjaesittelyjä. Ensi kerralla, ihan varmasti!
1. paljon leikkimistä
2. paljon lukemista
3. paljon neulomista
Ja näiden kanssa jatketaan. Kiirettä pitää.
Ps. En ole unohtanut lupaamiani kirjaesittelyjä. Ensi kerralla, ihan varmasti!
15 kommenttia:
Hei Inka!
Oivallisia lupauksia, tahtoisin tehdä samat lupaukset, mutta johonkin se aika valuu ja en saa mitään aikaiseksi.
Minullakin on ollut muutaman päivän netti(kirjoitus)tauko, tosin joka päivä olen koneen avannut ja mietiskellyt, että toiset päivittävät blogejaan siihen malliin, että minun elämänasenteella ei pysy mukana mitenkään...
Nautiskellaan elämästä ja alkavasta keväästä! Ei tehdä turhaa kiirettä lastemme elämään, he ehtivät sitä tulevaisuudessa kokea aivan riittämiin...
Aurinkoa!
Minä olen jatkanut iloista kuluttamista lmauutisista huolimatta tai ehkä juuri siksi...
Inka ihanainen!!!
Nautihan sinä siellä suloisista lapsosista,arjen ihanista iloista,joita sinun eteesi tupsahtaa...
Ikäviltä asioilta voi ja saa sulkea korvansa...
niitähän maailma on pullollansa ja tulee aina olemaan...
Kaappase pieni touhuavainen syliisi ja suikkase miljoona suukoa pienelle poskelle ja rakasta rakastamasta päästyäsi.
Nauti kotona puuhastelusta ja haali hyvää käsiesi ulottuville.
Toosat ja masiinat toitottavat lamasta,mutta ei niille kannata korvaansa herkistää...
Sinä elät ihaninta aikaa
~nauti siitä kaikellasi!!!<3<3<3
Niin minäkin teen....
did miss you
No ehdinkin jo vähän mietiskellä,että mihinkäs se ...
Hyvä että palasit ja jaoit ahdistuksen.Se on sellainen asia tuo laman uhka tai kait se jo ihan lama on, että suljen sltä aktiivisesti korvani.En suostu kuuntelemaan ja huolestumaan.Näkyy jos näkyy ei sille kuitenkaan mitään voi, paitsi kuten joku jo sanoikin -jatkan kuluttamista normaaliin tapaan...
Ja se oma perhe ja ne lapset on kaikki mitä tarvitaan... -minulla on tapana olla hiukan naivi.Teen sen tietoisesti.En ehkä selviäisi ilman sitä ominaisuutta tästä kylmästä julmasta maailmasta...
Eipä kai synkiltä ajatuksilta kokonaan voi suojautua mutta turha näitä liikaakaan on pohtia kun asioille ei mitään voi tehdä. Lama tulee aina, tietyin väliajoin ja onhan sillä joitain hyviäkin puolia.
Elämä jatkuu.
Listallasi olevat asiat ovat hyvinkin niitä, joihin minäkin yritän keskittyä nyt vielä enemmän.
Jaksamisen takia välttämätöntä.
:)
Minä olen jo vuosia sitten sulkenut korvani ja silmäni maailmanmenolta. Minua vähiten kiinnostaa kuunnella tai katsella uutisia. haluan elää tässä ja nyt, tätä päivää. Onnellisena.
Voi, täällähän oli melko samanmoisia ajatuksia kuin minulla... minäkin olen viime viikkoina käynyt koneella tosi harvoin, ehkä kerran viikossa. Hurjan pajon saa aikaiseksi koneella istumisen sijaan...
Aurinkoista kevään odotusta sinulle!
Ihanasti olet kehitellyt tuon listan, paluu perusasioihin niin sanotusti! minunkin olisi hyvä...
ehkä teenkin niin heti,.. kutimet kutimet missä olette,...
:-D
Hyvä lista, ymmärrän jos kiirettä tästä lähin pitää :) Minullakin on blogielo ollut viime aikoina hiljaisempaa kun ei ole yksinkertaisesti ehtinyt, mikä on tuntunut harmittavalta.
hiiriemo, nautiskelu on aivan oikea sana. Sitä tulee tehtyä arjen kiireessä aivan liian vähän. Vaikka ei arjessa mitään vikaa ole, ja useimmiten se on oikein mukavaa, niin silti se kaikesta nauttiminen tahtoo jäädä vähemmälle.
Auringonpaistetta myös sinulle :)
Riikka T, no joo - ei mua voi sanoa säästäväiseksi ihmiseksi parhaimmallakaan tahdolla, mutta ehkä se syyllisyys iskee juuri sen takia. Vaikka eipä se kulutuksen lopettaminen lamaa lopeta, päinvastoin.
Katinkainen, sinä se osaat tuoda hymyn mukanasi! Elämän ihaninta aikaa, sitähän tämä on. Kiitos muistuttamisesta!
Kay, and I missed all of you :)
aurinko ja kuu, onni rakentuu niin pienistä asioista. Hetkistä, hymyistä, tuoksuista. Ja niihin aion nyt keskittyä, josko se naiivisuuskin sieltä taas palaisi. Toivottavasti!
Helinä, järkipuhetta. Eihän ne pelot ja huolet murehtimalla pienene. Päinvastoin. Ilot sen sijaan suurenevat puhumalla ja keskittymällä, onneksi.
Marjaana, samaa reseptiä minäkin yleensä noudatan. Ajattelen, että jos keskityn hyviin ja positiivisiin asioihin, niitä myös on elämässä enemmän. Samalla kaavalla huolehtimisella myös murheet kasvavat. Uusia tuulia siis ajatuksiin, aurinkoa ja valoa!
Kate, se on kyllä totta. Paljon tulee tehtyä ja touhuttua mutta samalla myös huomaan selkeästi jonkin puuttuvan. Ilmaisuväylän sanoisin, paremman sanan puutteessa. Joten vaikka hiljentymisellä on selvästi positiivisiakin puolia, on sillä jotain huonojakin.
Heh, koskaan ei voi voittaa. Tai jotain semmoista :P
tiuku, joo - kaksi ikään kuin lapsille, yksi äidille. Ja niin se taitaa päivä jakautuakin, kaksi kolmasosaa päivästä leikitään ja luetaan ja sitten loppu-illan istun neulomassa ja/tai lukemassa.
Sanctuary, ymmärrän hyvin tuon ehtimis-ongelman. Meilläkin sitä tahtoo esiintyä, jo ihan siitäkin syystä, että koneen edessä tulee istuttua jo työasioissakin niin helposti muu perhe harmistuu, jos vietän vielä "vapaa-aikaakin" netin äärellä. Paitsi tietysti näin iltamyöhällä kun muut jo nukkuvat :)
Ymmärrän, mitä tarkoitat. Maailman tila kaikkineen ei kovin rohkaiseva ole, mutta mielestäni jo lastenkin takia äitien tehtävä ja vapaus on keskittyä positiivisiin puoliin elämässä ja maailmassa. Mistä muuten lapset voisivat ammentaa luottamusta huomiseen? Listasi kuulostaa oikein hyvältä ja luottamusta ja positiivista mieltä lisäävältä.
ps. olisi blogiarpajaiset tarjolla -jos sinua sattuisi kiinnostamaan ;o)
hyvä lista! olennaiseen keskittyminen on todellinen taito.
Maaliskuusi kuulostaa mukavalta.
Laman suhteen (joka on hieman vaikuttanut meidän perheeseen, mikäli se on sitä mitä uutisista kuulee päivittäin) olen ajatellut, että se on jokaisesta itsestä kuitenkin kiinni. Ja näin ollen mieli avoimin katsellaan elämää eteenpäin ja väitetään, että ei meillä mitään lamaa ole =) Eihän työpaikat nykyään ole elinikäisiä monesti muutenkaan.
Oi, tosi kivan listan olet laatinut!
Lähetä kommentti